Kykladinen taide 2600-1100 eaa

Kuvan veistokset ovat ilmeisen pienikokoisia, ja ne molemmat esittävät naishahmoa. Veistokset ovat äärettömän pelkistettyja ja muodoiltaan geometrisia. Kasvot ovat ilmeettömät ja piirteiltään viitteelliset.

 

Mitä tarkoitetaan idolilla?

Tässä yhteydessä idoli merkitsee palvonnan kohdetta, jonkinlaista jumalan kuvaa tai ihannekuvaa ihmisen paremmasta minästä.

Minolainen kulttuuri 2000-1400 eaa

Alueen 1. sivilisaatio syntyi Kreetalla ja tällä minolaisena tunnetulla kulttuurilla oli yhteyksiä kaikkialle itäisellä Välimerellä. Nimi juontaa juurensa mytologiseen Minos-kuninkaaseen.

Huomiota herättävin piirre heidän kultuurissaan olivat palatsit, eivät temppelit, kaupungit tai hautamonumentit. Näitä palatseja voidaaan kuvat oikeastaan valtaviksi huviloiksi, joissa oli mm. kylpyhuoneita ja viemärijärjestelmä. Rakennuksissa tavoiteltiin ensisijaisesti asumismukavuutta eikä niitä oltu rakennettu puolustustarkoituksessa. Fasadit ja tärkeimmät tilat koristeltiin värikkäin seinämaalauksin tai stukkoreliellä.

Minolaiset olivat ilmeisen rauhaa- ja luontoa rakastavaa kansaa. Näin on päätelty arkeologisten löytöjen perusteella, joista parhaiten on säilynyt Knossoksen palatsi  freskoineen. Muita säilyneitä minolaiskauden esineitä ovat pienet patsaat, kipsireliefit, maalatut ruukut, sargofagit ja sinetteinä käytetyt kiviveistokset. Myös minolaista kirjoistusta sisältäviä savitauluja on löydetty, mutta niistä ei tiedetä kovinkaan paljon, sillä minolaista hieroglyfikirjoitusta ei osata tulkita.

Minolaisen kultuurin huippu ajoittui noin 1600-1500 eaa, ja se koki tuhoutui tuntemattomasta syystä noin 1500 eaa. Taiteen painopiste siirty siinä vaiheessa mantereelle, Peloponnesoksen niemimaalle.

Yllä olevassa kuvassa on yksityiskohta Knossoksen palatsin freskosta. Palatsi sijaitsee Kreetalla, saaren pojoisosassa.

Fresko on värikäs seinämaalaus ja ne olivat hyvin tyypillisä minolaisten palatsien koristelussa. Koska minolaiset olivat luontorakkaita, niin tyypillisiä aiheita olivat kasvit, kukat, linnut, kalat ja muut merenelävät, sekä myös härät. Ihminen arkisissa askareissaan oli myöskin usein kuvattu aihe. Huomion arvoista on, että hallitsijat, historialliset tapahtumat tai jumalat eivät olleet aiheita, joita freskoissa olisi  kuvattu. Minolaisten taiteilijoiden nimiä ei tiedetä.

Mykeneläinen kulttuuri 1500-1100 eaa



kuvat: vasemmalla mykeneläinen Leijonaportti, oikealla minolainen Knossoksen palatsi

Verrattuna minolaiseen arkkitehtuuriin ja Knossoksen palatsiin, niin Leijonaportti ja mykeneläinen arkkitehtuuri yleensäkin on suurta, jykevää ja selvästikin puolustautumistarkoituksiin rakennettua. Leijonaportissa voi havaita paksut muurit, jotka on tehty suurikokoisita kivenlohkareista.

Niinpä voi ajatella ja kuvitella, että jos minolaiset olivat rauhaarakastavia, mukavuudenhaluisia kaunosieluja niin mykeneläiset puolestaan olivat sotaan ja puolustautumiseen orietoituneita. Siihen viittaa jopa heidän kuolinnaamiosa, jotka olivat kullasta pakottamalla valmistettuja.

Muuten mykeneläinen taide pyrki jäljittelemään minolaista taidetta, aiheet olivat paljolti samoja, lisänä kuitenkin sota-aiheet. Mykeneläisten väriskaala oli kuitenkin tummempi kuin minolaisilla.

Oliko Troijan sota historiallinen tapahtuma? Homeroksen Troijaa (Ilion) pidettiin kauan vain tarussa esiintyvänä paikkana, kunnes argeoligit 1870-luvulla ryhtyivät kaivamaan esiin muinaista kaupunkia nykyisen Turkin alueella, Hissarlik ("Palatsi") -nimisesta kukkulasta. Muinaiskaupungissa on useita kerrostumia ja noin 1200 eaa se näyttäisi tuhoutuneen perusteellisesti. Eräästä varhaiskerrostumasta löydetiin ns. Priamoksen aarre (astioita, koruja, kultaa, hopeaa, aseita jne.). Aarteessa oli mukana mykeneläistä keramiikkaa.


KREIKKA

Geometrinen tyyli 800-700 eaa

-kuvio yksinkertainen, noudattaa perusmuotoja, kurinalaista, selkeää ornamentiikkaa

Arkaainen tyyli 650-480 eaa

Kore-naisilla oli aina vaatteet yllään, kuros-miehet olivat alastomia. Yhteistä on se, että kasvoilla on hymy (ns. arkaainen hymy).

Pylväsjärjestelmät: doorilainen, joonialainen ja korinttilainen

- Athene Niken temppeli edustaa joonialaista tyyliä
- Palkki-pylväs-rakenne tarkoittaa sitä, että pylväät toimivat kattopakkien tukirakenteina. Myöhemmin holvit ja kaaret kotvasivat em. rakenteen.

Maljakkomaalaus

red-figure technique                                   blac-figure technique

 Verrattuna geometriseen tyyliin, näissä maljakoissa ja astioissa on kuvattu ihmisiä ja muita elollisia olentoja. Ornamentiikkaa käytetty "mausteena".

Klassinen tyyli 480-330 eaa

- vapautta asennoissa, realistisuus, atlleetisuuden ihannointia

ks. Roopen sivut

kontraposto: vartalon paino on toisella jalalla (tukijalka), toisen jalan ollessa rentona. Kädet, joista toinen on jännitettynä ja toinen rentona, ovat päinvastaisessa asennossa jalkoihin nähden. Liike ja lepo yhdistyvät sopusointuisaksi kokonaisuudeksi.

Hellenistinen tyyli 330-30 eaa

Laokoon ryhmä: Veistos, jossa kuvattuna troijalainen ylimyks Laokoon ja hänen kaksi poikaansa. Kipisikopio nähtävillä Helsingin yliopiston päärakennuksessa.

Samothrakeen Nike, esillä Louvressa

ROOMA

Pompeiji oli roomalaisen kaupungin nimi. Se tuhoutui osin ja hautautui tuhkaan  Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Taidehistorian kannalta Pompeiji on mittaamattoman kiinnostava ja arvokas siksi, että argeolokisissa kaivauksissa on löydetty ja löydetään koko ajan tuon ajan esineistöä, taidetta ja arkkitehtuuriin liittyviä rakennuksia/rakenteita. Myös suomalaiset tutkijat ovat olleet ansiokkaasti mukana alueen kaivauksissa.