Aiheekseni olen löytänyt suden. Se taase poiki tämän vuoden luontokuvasta, jossa kolme sutta ajaa takaa karhua. Tavanomaisesta poikkeava asetelama ja siksi tosi kiinnostava - ainakin minusta.

Minulla siis on jo kyseinen kuva. Lisäksi olen löytänyt netistä jokusen sopivan muun teemaan liittyvän teoskuvan. Historiallista perspektiiviä tulisi naarassudesta kera Romuluksen ja Remuksen: saatavilla runsaasti erialisia versioita ko veistoksesta. Lisäksi Italiassa on käytössä 50 sentin arvoinen postimerkki, jossa sama aihe.

Maalaustaiteessa susi ei ole lainkaan mikään tuntematon aihe, mm. Rubensilla on teos nimeltään Wolf and Fox Hunt ja muitakin tekijöitä löytyy, myös nykyhetkestä. Ja kiinnosytava on minusta myös Kalevi Palsa, jolla on teemana ollut ihmissusi.

Kirjallisuudessa susi on ollut esillä aina Aisopoksen saduista asti. Ja musiikissakin susi tunnetaan. Ainakin Tsaikovskin Prinsessa Ruusunen -baletissa on Punahilkka ja susi.

Teksnisenä toteutuksena olen miettinyt leikkaa-liimaa tekniikkaa, eli kartonkia, pahvilaatikkoa ym. tarpeeksi jäykkää matskua.

 

Roi Vaara, s. 1953: " Valkoinen mies", 1995

Performanssitaiteelle on ominaista, että taiteilija käyttää oma kehoaan teostensa esitysvälineenä. Performanssi voidaan viedä yleisön sekaan, kuten "Valkoisessa miehessä", mutta happeningistä poiketen yleisön ei varsinaisesti odoteta osallistuvan esitykseen. Ainakin tässä Vaaran teoksessa taiteilijan persoona korostuu, erottuu massasata yksilönä.

- performassi voi olla yhtä hyvin ryhmän toteuttama esitys

- perfortmanssissa voidaan yhdistää eri taidemuotoja: kuvataide, kirjallisuus, video, elokuva, teatteri, tanssi ja musiikki - eli kaikki mahdolliset ilmaisukeinot

- esitys suunnitellaan yleensä etukäteen hyvinkin tarkoin ja se järjestetään tietyssä paikassa tiettynä aikana eli se on varsin kurinalaista toimintaa, ei villiä kohellusta

- performanssien aiheina ovat monesti tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset, sekä feminismi ja sukupuolisuus

Kuva alla: Roi Vaara, "Artist`s Dilemma" 1997

- performanssi ja happening syntyivät 1950-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella

- Suomessa enemmän esillä 1980-luvulla, jolloin mm. Jac Helen Brut- ryhmä toimi

Kuva yllä: " Music Walk" - muusikko, pianisti, säveltäjä John Cage (1912-1992) oli yksi performanssin keskeisiä taiteilijoita.  Kuvan nainen on Yoko Ono, performanseista tunnettu hänkin.

Cage herätti huomiota jo 1952 teoksellaan "Hiljainen kappale", jossa pianisti ei soita säveltäkään, vaan teos koostuu ympäristöstä tulevistä äänistä.

Avant-garde artist Yoko Ono, widow of John Lennon, watches as son Sean Lennon cuts a piece of her dress at a Paris theatre, September 15, 2003. Ono watched on as dozens of strangers cut her clothes off piece by piece in a Paris theater, leaving the artist on stage wearing nothing but her underwear. Photo by John Schults/Reuters

Yoko Ono on esittänyt kyseistä leikkely-performanssia jo 1960-luvulla.

Piirroskuva: Viollet-le-Duc-katetdraalista

Kuva: Laonin katetdraali (n. 1160-1225), Ranska

Kuva: Notre Dame, Pariisi

S-kaari: Kirkkojen koristelua hallitsivat veistokset, mm. ihmisfiguurit. Niissä ihinen kuvattiin nyt joustavammin, ei kivisen jähmettyneenä. Asennossa oli selkärangan sivuttainen taivutus kuvattuna hienovireisesti, kevysti. Asento ei ole kuitenkaan "täysin luonteva". Asennon elastisuutta pystyttiin täydentämään vielä vaatetuksen sulavalla laskeutumisella ja vaikapa kevyellä käden kohotuksella.

Kuva: Amiensin katedraalin veistosksia, Ranska

 

Kuka katsoo ja ketä? Mitä kuvassa tapahtuu?

• Taiteilija on maalaaamassa suurikokoista taulua. Hänen mallinsa - mies ja nainen - seisovat ikäänkuin kuvan ulkopuolella. He näkyvät ainoastaan epämääräisinä hahmoina huonetilan takasenän peilistä.
• huone on muuten tulvillaan väkeä: vasemaalla on taiteilija työssään. Muun tilan täyttää joukko hoviväkeä, yhteensä kahdeksan henkilöä ja makaava koira.

 

Poesia kehitetiin täysrenessanssin aikaan Venetsiassa. Olennaista siinä on eroottis-mytologinen aihepiiri.

Kuva: Titian, Urbinon Venus

Eroottinen lataus syntyy kauniista alastomasta Venuksesta, joka lepää tyytyväisen näköisenä ryppyisillä lakanoilla sängyssään ja nojautuu rennosti tyynyihin. Venuksen pitkät hiukset valuvat olkapäille ja kädessään hän pitelee rypäleterttua. Hämyisässä, punasävyisessä isossa huoneessa on taustalla ilmeisesti palvelijatar, joka yrittää lohdutella tai ottaa muuten kontaktia valkomekkoiseen nuoreen tyttöön, joka vaikuttasi itkevän. Tyttö on selin ja polvillaan lattialla. Taulun väritys on jollakin tapaa silmiä hivelevä ja ne korostavat Venuksen viehättävyyttä.